Jäi sinulle tämä puolikas,
se on osa sydäntäni,
se tulee aina pysymään matkassasi,
olemaan turvanasi.
Et ehkä ollut ensirakkauteni,
silti olit suuri osa elämääni.
Olit se ainut poika,
jolle joskus uskoin osan sydäntäni.
Kätkin sen sieluusi liian syvälle,
en siihen enää itse yltänyt,
sinne se jäi.
Et ehkä sitä tunne,
mutta se on siellä edelleen.
En ehkä itse ole kokonainen ilman osaa tuota,
mutta olen onnellinen.
Tiedän sen ehjänä pysyvän,
sitä suojaavat nuo kauniit muistot entiset,
hetkemme yhteiset.
Sielusi on liian pehmeä sitä murskaamaan,
näitä suojamuureja murtamaan.
Selite:
Sydän ei ehkä kasva takaisin,<br />
mutta siinä on hienoa se,<br />
että jo pienellä osalla,<br />
voi tuntea yhtä voimakkaasti kuin kokonaisella.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Aivan loistava! Niin kaunis ja suloinen.
"En ehkä itse ole kokonainen ilman osaa tuota,
mutta olen onnellinen."
Ihana, että voit olla onnellinen vaikkakin vain sen pienen osan kanssa.:)
"Sielusi on liian pehmeä sitä murskaamaan,
näitä suojamuureja murtamaan."
Tuo sopii jotenkin niin hyvin runon loppuun kokoamaan sen, kertomuksen jostaion kauniista ja menneestä mikä aina pysyy mukana ja mielessä.:)
Tämä on aivan loistava! Niin kaunis ja suloinen.
"En ehkä itse ole kokonainen ilman osaa tuota,
mutta olen onnellinen."
Nättiä
Voi, todella kaunista.
Hmm, hassua, sanattomaksi sait :D
"En ehkä itse ole kokonainen ilman osaa tuota,
mutta olen onnellinen."
Vau, tuo kohta erityisen mieleenpainuva.
Oioi, on kaunis niin kovin ^^
Kaipuuta ja kauniita muistoja kuvaava hieno runo!
Haikea, kaunis teos =)