Oli tytöllä hame
ja punaiset huulet.
Oli pitsipaita
ja korvakorut suuret.
Ei silti poika häntä huomannut,
ei edes päin katsonut,
tai vaikka katsoikin,
katsoi kuin ystävää,
ihan niinkuin heillä menneisyyttä ei olisi ollutkaan.
Poika on onnellinen,
hän on nauraa kanssa toisen.
Vanhat tunteensa kuitenkin myönsi,
eivät ne kokonaan ole kadonneet.
Tyttö on onnellinen,
hän elää toista unelmaa,
joka on loppuva ajallaan.
Ei silti tahdo irti päästää.
Ei osaa menneisyyttä unhoittaa,
ei tulevaisuutta mieleensä saa.
Ei ilman tätä poikaa.
Ei ilman tätä poikaa.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Tää oli hyvä. Jos vaihtaisi tästä tytön ja pojan osuuden niin tämä voisin kuvata minun elämääni.. Kaunis. Ja kiitos kommenteista.
Kaunis runo.
Tulee oma elämä mielee...
Pidän kovasti tästä.