Minä kuljen kylmässä
varpaisillani - jotteivat jalkani koskaan
koskisi lattiaa, liikaa
minun on kylmä, koska olen varjossa
pelkään että jään taas kiinni siihen,
kaikkeen mutta
tänään minä hymyilen (ihan vähän) ja koitan
toivoa ettet sä menisikään pois - liian kauas
minusta kun mä kurkotan
kosketan sormenpäitä enkä kuitenkaan
saa otetta siitä, mikä vielä
(äsken) oli totta
ja kahdeksantoista harhakuvitelmaa,
pelkoa ja painajaista odottavat hiljaisuutta
-- minä pelkään menettää
sinut.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Voimakas runo. Kuva, jossa viileys hiipii luo.