Ei annettu lupaa hengittää,
ei lupaa elää.
Ei heiluneet pienet varpaat, ei kädet.
Ei kuulunut iloista naurua,
ei vaativaa itkua.
Hänet meiltä otettiin pois,
vaikka emme vielä antaneet ois.
Oli niin pieni hetki,
jonka sinut tuntea saimme.
Silti jätit sydämiimme suuren surun,
kaipuun, rakkauden.
Luoja sinut tahtoi,
mukaan muiden enkelten.
Olet silti mielessämme,
lapsemme.
Selite:
Kaikki varmaan ymmärtävät, mitä yritän kertoa. Ei kaipaa selittelyjä.
Menetin hänet.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Auts. Hyvin olet saanut tunteesi sanojen asuun, jaksamista, toivotan.
Tätä ei kellekkään soisi, vaan yksi vain tietää koska elämä loppuu. Voi vain kuvitella suuren surun, kun menettää oman pienen lapsen. Kauniisti kirjoitettu
kaunis teksti surullisesta aiheesta. täynnä tunnetta.
Surullinen ja kaunis <3
En hengitä!
Suosikki ->
Koskettava, mutta surullinen ***
oman lapsen menettäminen on aina raskasta
Voimia ***
Tässä runossasi tuot esille sen kaiken surun ja tuskan joka koskettaa myös lukijaa. Turhat selittelyt eivät tuo takaisin menetettyä.
voimia sinulle. Jumala pitää hänestä huolen <3
Koskettavaa ja niin surullista on oma pienokaisensa menettää...olen 13 vuoden aikana joutunut monesti seuraamaan sitä surua vierestä lapsen syntyessä kuolleena. Sinulle voimia!
kaunis ja tuskainen.
Kertoo niin hyvin sen ikävän, jota voit untea, vaikkei olisi saanutkaan montaa hetkeä.
Elämä on julmaa ja meiltä otetaan rakaatkin pois ja se voi satuttaa.
Voimia sinulle todella paljon, olen kanssasi ajatuksella.
Syvä osanottoni, tunnetta ei voi käsittää jos ei ole menettänyt lastaan.
Koskettava ja hieno.
Surullinen, mutta kaunis runo!
Otan osaa. Toivotan voimia ja jaksamista!
Tosi surullinen, mutta kaunis. Oon pahoillani
:(
Koskettavan surullista...
Tähtenä taivaalla hän teille tuikkii.
*halaus*..kirjoitat sielustasi saakka...Kaunista, kipusi suuri sydämessä silti.
niistä itselleen suurimmista ja läheisimmistä aiheista on vaikeinta kirjoittaa ja se on hyvin surullista. tätä lukee ja ymmärtää että siinä pitäisi olla sitä kaipuuta ja tuskaa mutta kun ei niin ei. jää aika kaukaiseksi, ainakin minulle.
:'( kaikella on tarkoituksensa, vaikka niitä voi olla vaikea ymmärtää.hän sai edes sen pienen hetken.ja se pieni hetki oli kaunein hetki elämäänne.
Kipeän koskettava sillä tiedän miltä tämä tuntuu... Mutta tulee päivä, jolloin voi vielä hymyillä, kun sen aika on.
Tätä lukiessa ei voi liikkua,ei hengittää..kipusi kuuluu tänne asti. Mä tiedän ton..ei ole mitään pahempaa. Mä lähetän sulle omat enkelini,että sä jaksaisit.
olen pahoillani.kauniisti kirjoitat noin suuresta tuskasta.
Voi, surullinen runo. Voimia!
Oli kaunis<3