en tiedä minne menisin
ja jottei täytyisi valita paikkaa
käyn nurmelle makaamaan
silmäni suljen ja
pitkin unohduksen siltaa kuljen
maahan jossa en ole minä
jossa aurinko ei laske ikinä
siellä eivät maalliset
huolet minua heiluta
siellä eivät ihmisten
äänet laivaani keinuta
olen huomassa enkelten
nukun kehdossa lapsosten
aivan kuin saippuakupla
olen kosketusta vaille rikki
aivan kuin varjo lehtipuun
värähtelen auringon alla
elämänlankani hentoinen
kuin hämähäkinseitti
silti se kannattelee kastepisaraa
merkkiä uuden armoaamun
ja jottei täytyisi valita paikkaa
käyn nurmelle makaamaan
silmäni suljen ja
pitkin unohduksen siltaa kuljen
maahan jossa en ole minä
jossa aurinko ei laske ikinä
siellä eivät maalliset
huolet minua heiluta
siellä eivät ihmisten
äänet laivaani keinuta
olen huomassa enkelten
nukun kehdossa lapsosten
aivan kuin saippuakupla
olen kosketusta vaille rikki
aivan kuin varjo lehtipuun
värähtelen auringon alla
elämänlankani hentoinen
kuin hämähäkinseitti
silti se kannattelee kastepisaraa
merkkiä uuden armoaamun
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



Kommentit
sanasi menivät ihoni alle
vähän kyynelehdinkin
koskettava runo kiitos
Sivut