Kävi niin kuin ounastelinkin,
sakset voitti paperin
ja saimme taas pari minuuttia vähemmän vapaata.
Tuttua tietä tähdittää värikkäät aivastukset
kuin veistokset.
Hajuaisti palaa takaisin sitten
kun opimme konttaamaan.
Vuosi on nyt siinä iässä,
jossa tähdet eivät tuhoudu sammumalla
vaan huutamalla.
Säkki päässä kuljen kohti viikkoja,
jotka eivät täyty.
Tulkoon pimeys, tulkoon hyytävä valkeus.
Näkökenttäni on niin laaja,
että siihen mahtuu enää vain tyhjien lintujeni makeus.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



Kommentit
Sivut