Naru pikkusormeni ympärille kiedottuna,
maailman tuska sydämeeni takertuneena.
Kivun kädet kurkullani,
ahdistus pelkkänä hiljaisuutena.
Peilihuone, elämäni.
Kirves kädessäni, aika pysähtyy.
Minä revin koko käden,
pääsenkö nyt vapaaksi?
Veri lainehtii lattialle,
elämän pisarat,
sairaat.
Pilkallinen naurahdus,
hetki jolloin leijun tyhjyyteen.
Elämä vai kuolema?
Loputon tuska,
viiltää.
Saan vielä irvistettyä hymyn huulilleni,
salamavalon välähdys.
Minä olin ollut,
sittenkin.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
