Oi rakkaat työtoverini!
Rautaisina ammattilaisina
(siis mitä se karkaistu meinasikaan?)
olemme, siis Teemme.
Rakennamme hyvinvointivaltiota.
Alihankkijoitten alihankkijoina,
monta kättä välissä,
suuret suut syömässä.
...meidän leipiämme...
Sillä mehän OLEMME
ja teemme.
sitä kaikkea vain rakkaudesta työhön.
emmekä suinkaan vastalle vaadi
kuin lisää yhtä mukavaa työtä.
Olemmehan jo laminoituneet..
tapetoituneet..
Tukoksena takaraivossa
suurena numerosarjana
v-i-i-v-a-k-o-o-d-e-i-n-a
-siinä meidän leipämme.
josko saisimme koirillemme ruokaa
ja vuokrat maksettua
sillä hienonhienolla selityksellä,
miten palkat karkasivat väärille mikoille
ja eri juhoille..
Rakkautemme työnteko
se on piikkinä lihassa,
tili nollilla.
palkat pomojen bemarien perässä.
*ehkä tuolla jossain kaukana
on joku yhtä lailla palkaton?*
Me saimme laastimme.
aivastukset pölyn muodossa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Eihän sitä aina olekaan.
Hienoja juttuja tässä runossa, toisia vähän liikaa, pitkät välit tekivät tästä jotenkin liian irtonaisen lukea. Joskus vituttaa, ja saa siitä nähtävästi ihan kelpo runojakin ;)
Sivut