Mythago

Minä sanon, että täältä alkaa pitkä pimeä tie
jonka loppuun en ole koskaan kulkenut.
En vaikka monia olen siellä taluttanut,
osaa kantanut,
reittiä valaissut,
ja viimeisillä voimilla itse takaisin kotiin löytänyt.

Minä sanon, että tämän kodin ympärillä on ikimetsä
jossa aika lakkaa olemasta ja ihmismieli murtuu.

Mythago
Kartoittamaton ja tarkemmin määrittelemätön
jossa oletusarvot jäävät hukattuihin sanoihin,
eikä poislöytäneiltä koskaan saatu lausuntoja.

Miksi jokainen on sinne houkuttunut, vaikka sylini on tässä?
Varjelemassa siltä pimeydeltä, jossa minä en kanna enää ketään
enkä suostu enää saattajaksi,
-Valonkaan kantajaksi!

Viimeksi Sinua sieltä etsiessäni
tuskaa tuuleen huutaessani

tajusin viimein kuka olen;

Guiwenneth
ja metsä on minussa.