Nää hiljaset päivät saa mut tosissaan kakomaan
kaikki äänettömät hetket saa ajatukset karkaamaan
mietin itsekseni kuinka joku laskee rahojaan
toisel puolel maailmaa nälkää nähneet tekee pahojaan
ylirikkaat porvarit rupee maata altaa valtaamaa
palkkaa palvelijaa joka hieroo niide jalkojaa
samaa aikaa köyhät niska limas miettii varojaa
onko rahaa ruokaa, laihtuu nii et ei nää varjojaa
toiset kerää nolla liksal pensaas mätii marjoja
toiset miettii mihin menee tänää pesee mersujaa
tasa-arvon paikka alkaa tasostasa laskemaa
rikkaat tekee mitä haluu, köyhille kolikkoki pitää tavuttaa
koulutuksen puute ku ei varaa maksaa opintojaa
toiset istuu himassaa ja sinne palkkaa opettajaa
parin päivän opinnot ja sitte duuniin faijan firmaan
vähäosai ajautuu rikoksii ja sitä kautta mennää linnaan
yks pistää rahat haisee ,kaulaa koristelee ketjuilla
toinen taasen päivät pitkät kulkee samoil kledjuilla
jotain pitää tehdä, luottaa ei voi edes haloseen
pistetää jo linkki pystyy, mä teen nyt sen alotteen
anna auttava kätes aina ku sä pystyt
jos kaikki tekis sen aina ku pystys
joku tukee sua ku sä lyyhistyt
joku sillon tulee ja pitää sua pystys
niiku moni sanonu, kaikki erilaisii
kaikki saman arvosii
siitä löytyy tasa-arvo siis
ota siis ohjat omiin käsiis
älä siirrä nappuloita edistääksees omaa peliä
älä jää sisää vaikka luvattas huonoo keliä
satoi tai paistoi joku tarvii apuas
kukaa ei auttanu ku virkamiehet riehu lapuas
liia moni sillonkin sai ihan turhaa kärsiä
tilanne näyttää samalt ku siat ilman kärsiä
joku siis puuttuu ja se on kaikilt pois
en väitä että huonosti ois asiat mut paremminki
olla vois
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kiitos!!! Mahtavaa tsemppii tulee!
Eka verse oli niin kylmä ja tyylikäs...
pisti miettimään, vaikka ei ollukkaan eka kerta kun kelasin asiaa, mutta tää yks parhaimmista verseistä missä oon nähny asiaa käsiteltävän.
Mä kannan sun lippuu seläs ja oon ilonen kun näkee täällä uudestaan ja uudestaan isoveljen tekstejä.
Niistä nimittäin kumpuaa mun alkuinspiraatio. :)
Kiitän.
Pitkästä aikaa iski eteen joku josta ajattelin, että nyt on pakko arvostella ja sanoa jotain. Sit käy näin, että mä en tiedä mitä muuta sanoa kun vau. Tykkään sun tyylistä, luin enemmänkin ja nää on vaan niin luontevia, ei tuu sellasta fiilistä että olisit väkisin väsännyt ja koittanut keksiä jotain riimiä ja sen takia nää on jotain niin parasta! Pakko sanoa, että tuli taas itelleenkin intoa jatkaa, muistaa taas sen, miks on joskus alkanu kirjottaa. Kiitos siitä! Just tällasta ravistelua oon joltakin kaivannut!
Tämä näistä kaikista nyt iski eniten silmään, tässä on asiaa joka on vaan niin totta. Ja tästä paistaa läpi se aitous mitä teksteissä haluan nähdäkin.
Kumarrus, tää oli upeeta.