elämän haveissa pauhaa mieleni syövereissä sauhaa.
kun ääntäsi kuuntelen.
sitä miettien,
mitä päässäsi pyörii , hyörii
mielesi sopukoissa soi
sydämmesi ihanainen vaiko satuvainen
mieleni halajaa kuulla ääntäs hiljaa vaan.
hymyillä sanoillesi ja nauraa.
ei helvettiä ilman taivasta olekkaan.
vaikka en uskonnosta piittaakkaan.
ei iloja ilman suruja, olekkaan
ei elämää ilman kuolemaakaan.
vaikka kuoppaan syvimpään mielessi vaipuu.
tässä käteni sanoen, ystäväin joka käteesi tarttuu.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit