Sekunnit

Askel askeleelta,
kohti tuhoa,
rauhoittavaa lepoa,
joka tyynnyttäisi raivoavan sisimpäni.
Huudan,
heitän,
tuhoan,
hakkaan.
Muille se on vain leikki,
ja niin sen pitääkin olla;
eihän siitä mitään tulisi,
jos kertoisinkin olevani tosissani.
Tik tak, tik tak,
aikapommi sylissäni,
pääni sisällä,
sisimmässäni.
En tunne vielä uhrejani,
en tiedä kuka tulee eteeni,
mutta oli se kuka vain,
se on sen arvoista.
Vihaa minua,
pyydän.

Tik tak, tik tak, tik tak...

Kuusi sekuntia vähemmän tulevaisuutta,
kuin vielä äsken.