Meripihkaa

Kaikki on turhaa paitsi purjehteminen.
Turun tuuli runnoo hiuksiani.
Katson kuinka varjoni vajoaa alaspäin,
hukkuu lehmuksen lankeavaan varjoon. 
Aurajoessa lipuu veneitä ohitseni,
katson niitä kaihoisina,
ne ovat kuin muuttolintuja
jotka liikkuvat tuulen armoilla,
tauotta, päiväkausia, unetta,
niinkuin minäkin, sinusta unelmoiden.
Kuljen aaltojen runnomana,
odotan majakan valoa
joka huuhtoisi minut rantaan.
Saapuisin kiviselle törmälle
kuin simpukka kaukaisesta maasta.
Se simpukka aukeaisi vain sinulle.
Se on muisto muinaisista ajoista
ja vellovasta rakkaudesta.
Meripihkaa silmissäsi,
korallia sydämessäni.