Viimeinen auringon nousu

Runoilija Misty

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 5.10.2003

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Kahlasin veteen.
Nöyrinä aallot palvoivat jalkojani.
Kirkasta rauhaa.
Itkenkö?
Eheydyn jälleen.
Olen valmis.
Rikkokaa vain uudestaan.
Kun on jaloilleen päässyt
en kestä enää tulla autetuksi.
Kun viimeisen kerran minut näet
heittäydyn sinisten aaltojen kannateltavaksi.
Hiljalleen liukuen pois.

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Uskomattoman hienoa ja koskettavaa kerrontaa...
Haavainen tunnelma, ja kuitenkin joku vahva varmuus löytynyt. Haurasta ja vaarallista, mieltäkiihottavaa tekstiä... Eheytyminen - kuoleman kauttako? Hemmetin arvoituksellista, ja maalauksenomaista.

 

Käyttäjän kaikki runot