Ajan havinassa kulkiessa,
vuosien kadotessa.
Ihmisyyttä tutkaillessa
sen salaisuudet aukeaa,
kun suomalainen mies
kohtaa arjen ilot ja surut.
Tunteiden kirjo ja kohtalon polut,
ne kaikki nähtynä ja yhä
voittajana vaeltaa.
Vain iän tuomaa viisautta
harmaat hiukset muistuttaa.
Ei kertynyttä kokemusta
voi kukaan koskaan poistaa.
Yksi etappi jälleen takana
ja seuraava seikkailu jo odottaa.
Vaan matkoillas älä koskaan unohda,
suku kaiken aina kanssas jakaa.
Selite:
Nojuu.. vois olla parempikin :/
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Ihan Hieno runo 50-kymppisille... jonkin verran Iloisen Positiivista nostetta voisi kuitenkin vielä olla.
Hieno runo tämä! Tunteita tulkitsee, ajatuksia kertoilee! Kyllä kelpaa viisikymppisen lukea.