Yön henki

Runoilija Elämänrunot

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 10.3.2018
Viimeksi paikalla: 5.11.2022 15:09

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 
Jo ilta hämärtää
ja voi yön salaisuudet jo aavistaa.

Pian tähtien säihke taivaalla
yön elämään herättää
ja päivän valo  voimansa menettää.

Kuuluu huuto pimennosta.
Onko se tuuli joka tuskaansa ujeltaa?
Vaiko pimennon kauhut 
jotka olonsa kaiuttaa?

Pieni siipirikko lintunen
on pesästä pudonnut.
Kiiluu silmät ilkeät pensaikossa.
Saako lintu raukka olla niiltä piilossa
vai onko turva yön peitteessä kadonnut?

Kuuluu pienen sydämen valtava tykytys
kun yössä hiipii vihollisen väijytys.
Ei tarvita kuin kohahdus
ja niin on poissa linnun pienen uikutus.

Voiton vei yön henki.
Silmät kiiluvat saivat saaliinsa
eikä löydä lintuemo poikaansa
aamun sarastuksen valjetessa.

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Luonnon raadollisuutta kauniin haikeasti kuvailtuna. Tässä voi lukija nähdä myös paljon symboliikkaa elämästä. Hieno mukanaan kuljettava runo.
Niin luonto voi olla raadollinen mutta ihmiselämä vielä raadollisempaa.
Ymmärsit symboliikan jonka yritin rivien välistä vilauttaa..
Kiitos että välitit kertoa mielipiteesi..
Kerrassan hienoa tekstiä. Kovati pidän!
 

Käyttäjän kaikki runot