niin paljon erilaisia tunnetiloja,
pakka menee sekaisin, kaikki alkaa
yhä uudestaan alusta.
Miksi kaikki menee juuri niin,
kuin ei pitäisi?
sitä on vaikea selittää ja sanoiksi pukea
niin, että sinäkin ymmärtäisit.
Johtuuko se siitä, että olemme niin
erilaisia?
Ehkäpä siitä, että me emme ole samalla aaltopituudella?
Ei meitä kumpaakaa voi tästä erikseen syyttää,
koska riitaanhan tarvitaan aina kaksi.
Eikö se ole meille opetettu ja kerrottu?
Niin monet kyyneleet ovat jo tyynyni kastelleet,
eikö asiat voisi puhumalla palata takaisin raiteilleen?
Emmekö me voi vain unohtaa.. Voitaisiin vain käpertyä toistemme kainaloon ja siihen nukahtaa.. Voisimme yhdessä nukkua yhteinen painajainen pois.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
