Sielu tuhertaa itkua tämän kauneuden ja hiljaisuuden johdosta.
Alkava talvi puhalsi luonnon lumikerroksen alle.
Koira painaa kuonon jälkeen, varmistaa pupun jäljen luomaksi.
Vierestä poroja vaeltaa pakoon erottavaa poromiestä
Pyrstötiaiset helisevät ohuilla koivunoksilla.
Komea, arvokkaasti harmaantuva kelopuu on nähnyt tuulen ja tuiskun.
Etelän isoin puu suorittaa, se kasvaa kymmeniä vuosia pohjoisen mäntyä nopeammin.
Mutta täällä aika kultaa muistot ja minä olen enemmän kuin koskaan.
Alkava talvi puhalsi luonnon lumikerroksen alle.
Koira painaa kuonon jälkeen, varmistaa pupun jäljen luomaksi.
Vierestä poroja vaeltaa pakoon erottavaa poromiestä
Pyrstötiaiset helisevät ohuilla koivunoksilla.
Komea, arvokkaasti harmaantuva kelopuu on nähnyt tuulen ja tuiskun.
Etelän isoin puu suorittaa, se kasvaa kymmeniä vuosia pohjoisen mäntyä nopeammin.
Mutta täällä aika kultaa muistot ja minä olen enemmän kuin koskaan.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
karun kauneuden nostaa loisteeseen, voimiin ylimaallisiin
pidin paljon