Savurenkaita

Runoilija 962120d9cc11617ca0fdc73e0278f8d5

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 20.7.2004
Viimeksi paikalla: 24.2.2019 21:41

Asuinpaikka: -
Syntymäpäivä:
29.3.2024

 

Mielessäni viivähtää viimeinen
katseesi, eleesi, naisellisuutesi

Ovenkahva on veltto, eloton
ja kylmä

Eteisen kattolampussa ovat
edelleen raatoina
eletyn kesän kärpäset

Sammutan valot

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Huh. Tämän runon pysähtynyt tunnelma kylmää.

Pihasavuilla mietteissä.

Koskettava.

Ehkä runo kertoo erotilanteesta. Taitavasti kuvaileva runo.

Pidän kovasti, runosi sulkee pois ja piiloittaa epätoivotun näyn, elämän.

Upeaa tekstiä.

Tämä runosi koskettaa.

rakastuin tähän, jo oikeastaan ihan pelkkään otsikkoon.

Vahva, arkisilla sanoilla saatu aikaan erittäin raskas ja voimakas tunnelma. Nousee mieleen paljonkin kuvia ja tunnelmia. Hieno.

Muutenkin hienoja ovat runosi. Pidän niiden eleettömyydestä ja siitä, että siitä huolimatta ne kertovat paljon.

Tykkään kun tunteita kuvataan arkisten asioiden kautta. Tulee paljon voimakkaampi tunne runosta silloin, kuin jos asiat olisi esittänyt monella korusanalla.

vahva ja kuitenkin hyvin koskettava runo, pidin!

Sydäntäkouraisevaa, huikeaa tunnelatausta runossasi.

Ahdistavan tunkkainen ja haikea tunne runossasi.

Kipeää.

Koskettava. Hieno.

Valojen sammuttaminen runon lopussa kuvaa lopullisuutta. Kaihoisa mieli tuli tämän luettua.

Voimakkaita tuokiokuvia ja herkkä kaihoisa tunnelma.

Erittäin koskettavaa tekstiä menneestä.
 

Käyttäjän kaikki runot