Syyskuun yö

Runoilija Bitter moon

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 15.10.2015
Viimeksi paikalla: 17.3.2016 15:46

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
25.5.1983

Sanoja kaipuusta
      ja katkerasta ikävästä,
yön tummina tunteina
sinulle kirjoitan, kun
                  kuuta katselen
                      viipyilen


aamun sarasteessa
           uusi valkea kajo
puhdas sivu, 
       yhä kirjoitan

askel askeleelta 
       sinua unohdan.



               
       
 



Katulamppujen heijasteessa 
käydään kohti pimeää 

syyskuun tumma, 

se saartaa meidät 

aina niin varkain 

 

Kaupungin yössä 

epätavallinen hiljaisuus 

vain yksi ohikiitävä auto 

aina silloin tällöin 

ja polku 

sinne ja takaisin 

 

Astelet vierelläni, 

    hiirenhiljaisuus 

 

sumu laskeutuu 

yönkulkijan askel jo painaa  

 

Kerro minne tahdot kääntyä 

päätän 

seuraanko vielä.

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hienoa kerrontaa
Hieno.

 

Saattaa olla että epätietoisuus, varmuus on ihmisellä tarpeellinen keino välttää tarpeeton kiinnittyminen sängyn jalkaan voi se olla laituri rengas. Toisaalta olen kokenut, että huonosta alusta - epäröinnistä, pitkästä  - on syntynyt pysyvyyttä. Lukijaa kuljetaan yössä, kadut ovat pitkiä ja harva on matkalla. Tulee hetki jolloin päätetään enemmän, kuin mitä hiljaisuus merkitsee. Runosi hengittää sanat eläviksi.  

No oli upea tunnelma. Jännittävä, kuten aina tuossa tilanteessa. Ja muutenkin.
 

Käyttäjän kaikki runot