Kesken askareiden
lakkasi huone olemasta huone.
Katto tunkeutui lähelle ja loittoni taas.
Kirjaimet sulautuivat taustaansa
ja tausta otti ne ahnaasti vastaan.
Täydellisessä hiljaisuudessa
puheesta ei saanut selvää.
Omat sanat puuroutuivat, toisen sanat
tipahtelivat
äänettöminä
pisaroina.
Lattia jalkojen alla petti kuin suo,
ja yhtäkkiä löytyi
kaivattu lepo -Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



Kommentit
Pyyhkii pois ja paljastaa sen minkä voi,
jälkeenpäin ei tiedä mikä on mennyttä ja mikä tulevaa olla vois...
Mielenkiintoinen runo