Tierättekö notta me ollahan tuon Jorman kanssa ylivoimaasia. Jaa mihinä? No noihin kloppeihin nähären ny vähän joka asias mutta kyllä mä niinku tota Kreikkalaas-Roomalaista niinku lähinnä tarkootin. Ollahan sen verran molskin reunalla oltu, ettei taira tällä kylällä semmoosia reenimääriä olla kellää.
Mää hallitten ton raskahansarjan ja Jomppa on suvereeni höyhensarjoos. Ja vähä ylempänäki. Se pani Sipilän Tapsanki seljuhun olympiavuonna silloon –84 ja kun ei syyskynnööltään amerikkahan kerenny niin Sipilähän sinne laitettihin. Jompan sielloos pitäny olla.
Oonko mä kertonu sitä ku lokakuun alus oltihin Kouvolassa veteraanipainien ämmämmis. Kristus mikä reissu. Ransitin karvalattia aivan kaljas. Eivät sitä bussia kuulemma meille enää vuokraa. No ei se mitään. Ei maalimanmestarit voortilla ajelekkaan. Seuraaviin kisoohin jöötteporihin mennähän saatana letukalla.
Kylloli Kouvolassa pikkusieluusia puntarimiehiä. Käläviältä se Huumone. Saatana sais senkin ampua kuutakiertävälle. Ei huolinu ku Jompalla oli kakskytärammaa ylitte viirenkymmenenkaharen kilon. Mää koitin vieress suhista, että verä ny perkele Huumone kerranki kotio päin mutta se kun oli saanu se mitalin. Tuomaroonnista joskus Puolassa.
Vittu, mulukkumaisuuresta se olis pitäny sille antaa. Mä veri Jompan sivummalle ja sanoon, notta otas poika pari koffia. ”Jaa miks” se kysy. ”No otanny vaan, puntariaikaa on vielä pari tuntia”! No Jomppahan kusi tunnin päästä pari litraa pihalle ja läpääs punnituksen hienosti. Mullei ollu ku astua. 148 kilua täyttä rautaa ja haalistunehet rikoot. Huumonen vittuili, että oot lihonu viimekerrasta. Mää sanoon sille, notta oli sullakin erelliskerralla vielä tukka päässä.
Jorma meni vielä ehtoolla Aperita pöhönäs tuomarineuvoston kokoukseen ja pyysi, notta saisko se eka kierroksella painia kahta miestä vastahan. Molemmat alakusarjan vastustajat samas matsis. Se kun ottelu taulukon mukahan oli maharollista. Kerkeis silleen kattoo mun matsit paremmin ja olihan se juottomieskin, meinaan.
Ei ne aluks ollu suostuvaasia mutta Jomppa oli ujuttanu sille Ukraanalaaselle päätuomarille kolomesataa euroo pöyrän alta niin se tuumas asiaa vielä uurelleen ja ei huomannu siihen säännöössä mitään estettä. Lupa heltis.
Oli se poijjaat lystiä kattella se matsi. Pilli vihelti ja Jomppa mietti hetken, notta kummankohan kimppuun kävis. Sieppas sitten sitä venäläästä painirikoon henkseleistä ja nosti ilimahan. Roikutti sitä niinku räkälimppiä ja ravisteli sitten pari kertaa ja paiskas lattialle selälleen. Saatana se Turkkilaanen pääsi sillä aikaa pakohon.
Jomppa pinkaasi perähän ja niin sitä painettihin pitkin urheilutalon käytäviä. Käytihin kellaris ja toista puolen ylös. Ei Jormalla kunto sellaaseen riitä ja ku se turkkilaanen livahti vielä ovesta ulos niin ei Jomppa sinne halunnu mennä ku siellä satoo vettä. Jormalla justihin ostetut uuret painitossut jalas. Kastunuhan ne olis ja menny pilalle. Koko syksyn poimi marjoja, että sai ne ostetuksi. Järki voitti kilipaaluvietin ja hyvä niin.
No minun matsis ei paljua oo kerrottavaa. Sarjas kaks osaottajaa. Mää toinen ja joku kareliini jostain Siperiasta. Meirän huoltaja jankutti, että se oli ollu joskus helevetinmoonen painimies ja hyväs kunnos vieläki. Saatana mä sanoon, notta minen ryssää pelekää, pankaa sauna päälle mää tuun kohta. No sen verran mää otin onkeheni notta lämmittelin alus kunnolla ja ku tuo kunto ei aivan eilisen veroonen oo niin aikamoosen hien siinä päälle sainkin. Ja sekun multa alakaa niin se ei aivan heti lakkaa. Se koitu onneks, se.
Jätkähän tuli heti päälle ku härkä ja mä koitin vaan passata. Aatteiln, notta se väsyy.
Ei se näyttäny kyllä siihen merkkejä mutta mä olin senverta hikinen, nottei se aivan saanu sellaasta otetta joka ois pitäny. Siinä mentiin ja puoliaikakin koitti jossain vaihees niin Jomppa mulle huusi kurkkusuorana, notta ei tänne olla tultu pakittee perkele, paini. Mää aattelin, notta mulle ei viiskakkoset vittuile ja heti toisenjakson alus kun tuomari katto ottelukelloo, notta lähtikö se käymähän ajallansa niin panin jalakani kareliinin selän taakse ja sanon suoraan. Kamppasin sen siihen seljuun ja hyppäsin niinku kärppä se rintakehän päälle. Joku siellä rusahti ja se tako käsillään molskia. Pyyhettä lenti heti sen nurkasta kentälle mutten mä semmoosia siinä voitonhuumas huomannu. Mää nousin pystyhyn seisoo ja nostin oikian jalakani maassa makaavan kareliinin rintakehän päälle ja kohotin toisen kären suun etehen ja uluvoon niin kun Tartsani.
No loppu kaneettina voirahan sanua, notta perseelleen meni. Jorman tie tyssäs alakusarjahan ja mää sain vuoren kilipaalukiellon epäurheiliamaasesta käytöksetä.
Kyllä veteraanipaini on perseestä….
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
