sumusilmä

Runoilija sumusilmä

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 3.10.2018
Viimeksi paikalla: 13.1.2019 22:40

Asuinpaikka: Lahti
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Elämisen taakka

Jatkuvaa kuolemaa,
surutonta surmatyötä
on jokainen päivä tässä liekkien kodissa.
Käsillä veritahroja,
joita mikään maallinen vesi
ei voi pyyhkiä pois.
Arvilla jokainen osa minusta,
sielunikin on vain enää riekale
joka etsii ikuista lepoa.
Ilta-auringon suudellessa horisonttia
etsii kivestä veistetty mieleni
rauhaa ruumiillisesta kivusta.
Ja kun yö saavuttaa syvimmän pimeytensä,
lähtee väsynyt sieluni
yksinäiselle vaellukselle kohti punaista taivaanrantaa.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Tämä upottaa synkkään, synkkään jopa mustaan mieleen, sanoihin joissa on puhuttelevia kielikuvia, värejä.
Kaikesta tummuudestaan huolimatta pidin runosta. Kiitos runoilijalle!
Kiitos!
Huh! Todella huikea, loppu säväytti ja jätti koskettavasti tyhjän olon.
 
Kiitos!
 

Käyttäjän kaikki runot

Syntymäaika: 
12.2.2001
Runojen lukumäärä: 
10
saannot: 
Olen lukenut sivuston säännöt ja hyväksyn ne.
tietosuoja: 
Olen tutustunut sivuston tietosuojaselosteeseen.