Läpi jäisten helmien
valo kevään telmien
kyyneleissä koivun
talvesta kun toivun.
Latvustani hankaan
naavaparran rankaan
käppyräiseen keloon
heräillessäin eloon.
Nuoruudestain saakka
konkelo vain taakka.
Jättäin ensin varjoon
viimein tuen tarjoon.
Vuodet terveet jäävät
kiertää rungon käävät.
Painon oksain harmain
vieköön tuuli armain.
Yhtä jalkaa kaatuen
vieri viereen maatuen.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| pettulettu | Konkelokelo | 27.1.2023 | 3 | Runo |
| pettulettu | Antiruno | 25.1.2023 | 1 | Runo |
| pettulettu | Saman katoksen alla | 24.1.2023 | 2 | Runo |
| pettulettu | Lietelauseita | 15.1.2023 | 0 | Runo |
| pettulettu | Halusinaatio | 14.1.2023 | 2 | Runo |
| pettulettu | Luonnollisesti keinotekoista | 8.1.2023 | 2 | Runo |
| pettulettu | Se tavallinen tarina... | 27.12.2022 | 4 | Runo |
| pettulettu | Vanhassa vaara pahempi | 26.12.2022 | 3 | Runo |
| pettulettu | Runo lähtee lapasesta | 25.12.2022 | 3 | Runo |
| pettulettu | Jouluarvoitus | 9.12.2022 | 3 | Runo |
Kommentit
hieno!