pettulettu

Runoilija pettulettu

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 5.12.2022
Viimeksi paikalla: 29.1.2023 10:20

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-



Olen täällä tekemässä jotain
mikä erottaa ihmisen apinasta.
Kuten runon kirjoittaminen.
Ei niinkään sen aihe.

Jos lainaat minua
muistathan palauttaa ajoissa.


 
 

Konkelokelo


Läpi jäisten helmien

valo kevään telmien

kyyneleissä koivun

talvesta kun toivun.

 

Latvustani hankaan

naavaparran rankaan

käppyräiseen keloon

heräillessäin eloon.

 

Nuoruudestain saakka

konkelo vain taakka.

Jättäin ensin varjoon

viimein tuen tarjoon.

 

Vuodet terveet jäävät

kiertää rungon käävät.

Painon oksain harmain

vieköön tuuli armain.

Yhtä jalkaa kaatuen

vieri viereen maatuen.

 

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

hyvin vertauskuvallinen runo -
hieno!
Kiitos! Huomasin tosin vasta hiljalleen, että sopisi myös pystyynkuolevaan "tervaskantoon".
Erittäin hyvin oivallettu jälleen.
 

Käyttäjän kaikki runot

Syntymäaika: 
14.2.1972
Runojen lukumäärä: 
10
saannot: 
Olen lukenut sivuston säännöt ja hyväksyn ne.
tietosuoja: 
Olen tutustunut sivuston tietosuojaselosteeseen.