Laskee varjo pimeän mielen
ulvoo kuin kuutaan
kajossa taivaan.
Mustana tänään
eilisen harmaana
kuin iän viitta
helmojaan laahaa.
Taisto hyvän
kohtaa päivän pahan
jolloin
mikään
missään
ei enää riitä.
Taipuu taas tuulessa
vitsana viimassa
kaikuu toive toisen
älä langeta anna
älä katketa saata.
Tulee tuolta
kai toinenkin laulu
ehkä valokin vielä
arkana välistä verhon
ehkä vielä
edes toivon.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



Kommentit
Kevät tulee.
Runosi koskettaa - tuttuja tunteita minullekin.
its purple..
PURPLE!
vauhdilla
kevättä kohti
vilistellään...
Sivut