kuin punainen salama
juoksee kettu hädissään
nostaa pään,
säpsähtää
ei ole aikaa lepoon
jos henkensä haluaa säilyttää.
Jatkaa juoksuaan, suoraan eteenpäin
tietämättä,
mihin se johtaa
pian jo kuoleman kohtaa.
Kuuluu napsahdus
toinenkin
maailma heittää kuperkeikan.
Tuska viiltävä loputon,
kuuluu vinkaisu voimaton
raudassa kiinni on jalka verinen,
kuinka julma voikaan olla ihminen...
Selite:
kuinka julma voikaan olla ihminen...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Todellista ja julmaa...
Hyvin kirjotat,
kiitos..
Raakaa. Upeasti runoiltu
Oi, todella hienosti riimein kerrottu vaikeesta aiheesta.