Tule ulos minusta.
Haluan sinut,
rakas tyhjyyteni,
pois minusta.
Haluan elää,
nauttia, rakastaa,
mutten voi,
kanssasi,
rakas tyhjyyteni.
Kaluat tilaa
sielustani.
Pala palalta,
rakas tyhjyyteni,
jyrsit sisintäni.
Lopun kohta,
tule ulos minusta,
rakas tyhjyyteni.
Vai olenko sitten,
tyhjääkin
tyhjempi..?
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mielenkiintoinen runo tutusta tunteesta.Mutta kuitenkin tyhjyys on rakas ja joskus se saa aikaan jotain hyvääkin, kuten esimerkiksi tämän runon.
Kauniisti kirjoitat...itsellänikin on oma "rakas tyhjyyteni", sisälläni. Upealla tavalla kuvaat mille se tuntuukaan. Hieno!
Etpä olisi, saisit lopultakin tilaa rikkaille tunteille...Niille joilla on merkitystä, ovat arvokkaita ja aitoja...(*voimahali... :)
Sivut