Nukahdan hämärään.
Mielessä valo himmenee.
Askeleita eiliseltä,
puolikkaita lauseita.
Vajaiksi ne tahtoi jäädä.
Suojaksi totuuden eteen.
Aamu kuudelta, hämärä käskee,
nukahda lapsi syliini.
Peittelee hellästi,
lopulta nielee kokonaan.
Niin kuin itsekkin teen totuuksille.
Pieniksi silppuan,
silmienne edestä kadotan.
Niin nukahtaa lapsi,
käskystä voiman.
Hitaasti sulkee silmät.
Ne samat, jotka ovat virheitä peilistä liikaa löytäneet.
Sulkee korvansa.
Ne samat jotka ovat muutaman pahan sanan liikaa kuulleet.
Antaa itsestään kaiken pois.
Kuolettaa jokaisen solun,
mutta sydämmen antaa rauhassa sykkiä.
Sitä ei saa enää rikkoa, sinä olet siellä,
minun rakkaani.
Anna minulle anteeksi.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
