Vaikka kuinka vituttaa.

Ei hän tahtoisi muuta kuin pumpuliin nukahtaa.
Vaihtaa kyyneleet uneen,
tunteensa pois luovuttaa.
Pian kuitenkin itku ja suru lakkaa,
on tullut aika ymmärtää,
ei kaikkea voi saada
tai pitää itsellään.
Keho saa rauhan,
vaikka kaikki minkä piti,
ei ollut vain pahaa unta.
Katsoo itseään peilistä
ja muistaa
ne ainoat viisaat sanat,
jotka on kuullut isänsä suusta.,
“vaikka vituttaa, älä likka luovuta”