kohtalo?
Aiemmin kuljin etsien jotain suurta ja täydellistä. Taisin kulkea silmät suljettuina, eihän onnea löydy etsimällä
se vain tulee kun on tullakseen. Pitää oppia nauttimaan pienistäkin asioista.
Ennen ajattelin että voin kertoa nimen, antaa numeron mutta sydäntä kukaan ei tulisi koskaan saamaan.
Aikaisemmin ajattelin että kohtalo ei puutu peliin
Kaiken tämän ajattelun pystyi muuttamaan 1,5 tuntia yhdestä iltapäivästä. En osannut ajatellakkaan asiaa,
ajattelin että emme enää näkisi. Kaikki asiat eteni niin kovin äkkiä, nyt en enää halua olla hetkeäkään ilman sinua.
Kehoni joka solu huutaa sinun kosketusta, huulet janoavat huuliasi. Eihän näin pitänyt käydä, eihän minun pitänyt
antaa sydäntäni kenellekkään. Ei, minä en antanut sitä; sinä varastit sen. Nyt toivon että tämä ei lopu milloinkaan,
en halua että sydämeni särkyisi, mutta eihän sillekkään voisi mitään. Kohtalo on ilkeä kaveri, se tekee kaikkea odottamatonta.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi