NiNaMo

Ennen olin surullinen ja yksin,
kunnes mun elämään sä tulit ja annoit uuden syyn elää.
Sydäntäni poltteli,
sua rakastin ja surullinen mun ei tarvinnut olla enää.
Olit paras kaikista,
joita olin koskaan tavannu.
Rakastin sua,
enkä sitä salannu.
Onnea ei enää
mikään voinut estää.
Ja sanottiin,
et tää tulee kestää.

Mut jotain tapahtu,
nyt erillään taas kuljetaan.
Ei tää kestänytkään,
kunnes ikiajoiksi silmämme sujetaan.
Et voi käsittääkkään,
kuinka sua kaipaan.
Vieläkin vaa mietin,
mikä meni vikaan.
Kuunel valuu poskella,
kun enää et mua kosketa.
On kai vaan sanottava hyvästi,
sydämeen nimesi jäi ikuisesti.