Kuvaksi luotu.
Niinä hetkinä kun et saa unta, mietitkö koskaan mikä olet tai keneksi sinua luullaan? Minä tiedän kuka olen, mutta olen luonut itseni kuvaksi maailmalle katsottavaksi. Vääristynyt irvikuva, jossa eri minäni taistelevat sieluni herruudesta. Olen kuin uusiksi luotu jo monetta kertaa vaikka syntynyt olen vain yhdesti. Uudelleensyntynytkin olen, kun syntini alttarilla todistin. Vaan silloinkaan en ollut minä, vaan sen itseni kadotin, joka kuvaksi luotiin. Kannan siis jotain sisällä jota taakaksi olen luullut, mutta nyt uskon, että se olen minä itse ja sen haluan tuntea.
Kuka siis olen jos en ole minä......?
Selite:
Mitä voisinkaan sanoa. Pitkästä aikaa sain tunteet ja ajatukset selkeäksi yhdeksi ajatukseksi ja tuloksena jotain muuta kuin itsensä viiltelyä ja ruoskimista. Aistin itse ajatuksessa toivoa ja tunteen paloa selviämisestä ja siitä, että valinta on oikea. Ei kait muuta....
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Onko todellisuus suurta illuusiota ja olemmeko omia itsejämme unissamme, vai matkustammeko unissamme toiseen todellisuuteen?
Hieno runosi saa pohtimaan tätä kaikkea, jonka sisällä olemme.
Hyvää pohdintaa ja hyvää kerrontaa.