Liian paljon tyhjää astiassa,
jossa voisi säilyttää enemmänkin.
Asioita iloisia, lauluja suloisia.
Sallinko synkän minäni hymyillä
ja olla onnellinen?
Hyväksynkö hyväntuulisuuden
ja täytän astiani ilolla?
Vanhassa vara parempi
ja sieluni valon sammutan.
Verhot vedän ikkunaan,
piillotan itseni kauimmaiseen nurkkaan
ja murjotan.
En ole tarpeeksi hyvä iloitsemaan.
Synkempänä on kiva jatkaa
ja vastuu muille jakaa.
En ole valmis vieläkään hymyilemään.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Jos tehokas oksasilppurikauppias lukisi tämän runon, saisi hän helposti myytyä silppurin sulle. Hän perustelisi kauppaa sillä, että itsensä ruoskiminen on turhaa ja siksi ruoska pitäisi pätkiä silppurissa sentin pätkiksi.
Toisaalta, ilman itsetuntemusta ei voi ruoskia, joten olet penkonut aika perusteellisesti mielen mustia mujuja ja kirjoittanut niistä kelpo runon.