Pilven varjo

Runoilija Jukka-Pekka Huttunen

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Jukka-Pekka Huttunen kuva
mies
Julkaistu:
351
Liittynyt: 14.8.2008
Viimeksi paikalla: 28.3.2026 10:08

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

HUOM : Jokaista tekstiäni suoja tekijänoikeuslaki. Ethän siis käytä tai kopioi runouttani ilman lupaani ja ilman nimeäni. Kaikki oikeudet pidätetään.
 




 
 
Kuun valossa
kävellessään
pysäytti hänet
outo
pilven varjo
ja se
sai ajatukset
vapisemaan
niin että
kääntyi
ja lähti
kävelemään toiseen
suuntaan
toivoen että
tuo pilven varjo
ei lähde
seuraamaan
käveltyään jokin
matkaa
katsoo taakse
ei nähnyt
pilven varjon
seuraavan
itseään
kai se odotti
jotain toista
kulkijaa
ja niin
lakkasivat ajatukset
vapisemasta
ja loppu
ilta oli
hyvin rauhallinen
ja yö

©Jukka-Pekka Huttunen
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Ajatusten tuottamaa ahdistusta, hyvä runo
runossasi on syvällä tavalla hyvin kaunis
opettavakin ajatus. joskus miltein alitajuisesti
on osattava poistua, kääntää suuntaa, kun itsestä
ei luontevan hyvältä tunnu - kauniisti viisaus liikkuu
runoisen pilvesi varjossa
 
Mä oon koukussa näihin Huttusen teksteihin...
Herkkää...hyvä runo.
Joskus alkaa pelkäämään turhaan - jopa omaa varjoaan.
Hyvä kuvaus kuin varjojenkin katvealueista valojen taittuessa ihmiselämän tunnoissa saavuttaa mielentilan tyyneys. Runosi lähes poikkeuksetta syväilee ihmismielen syvissä vesissä elämää : Hyvä !
Kulkijalla kysymyksiä mielessään,
luonnon ilmiöt vastassaan.
Kuun taikavoima ei aina ole
positiivinen, minäkin olen sen kokenut.
Mutta.
Mutta Sinä pääsit pois ahdistuksesta,
illan ja yön rauhaa sait.

H i e n o  runo, Kiitos taas.
Hieno, ehyesti kulkeva runo. Pidin.
hyvä on päästä pois, pilvien varjosta
joutavia ajattelemasta
kääntää suunta ja jatkaa matkaa
Jukan kauhutarina eli juuri sopivan lempeä, utuinen ja haikea. Kuljetti hyvin.
Sanat putoilevat kuin pisarat, eikä tiedä, minne seuraava osuu. Vangitsevaa ajatusvirtaa.
siis todella kaunis runo, herkkä ihminen herkässä mielentilassa kulkemassa pilvitaivaan alla, runon loppuosa jättää lukijankin rauhalliseksi

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot

Sivut