Kuinka monesti olenkaan kuullut
'oot käsittämätön, et koskaan päästä lähelle'
'mikä sua vaivaa, aina askeleen saatua astutkin kaksi taaemmas'
Kuinka monta kertaa olen luullut
sen olevan totta, kuorta ei vain rikota
kuljen aina eri suuntaan kuin oli ajateltu
Kuinka jäikään huomaamatta
että olet tunkeutunut kuoren sisälle
kuin savu tunkeutuisi rappukäytävään kokatessani
Äkkiä huomaan käveleväni samaa polkua
joka kerta hätkähdän sinun ollessa mukana
Olen kaikkea muuta kuin tavallinen nainen
Jätit kaiken tuon noteeraamatta
Ja päätit päästä lähelle
Ehkä olet kaikkea muuta kuin tavallinen mies
Olen siitä
mielettömän onnellinen.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Alku vei mennessään, siihen samaistuin.