Lähellä taivasta hän oli,
oli vielä vihainen.
Ei halua hoitoa , on vain 
yksinäinen, joku kulkee 
ohi, katsoo häntä.
Hänen elämänsä on enkelin luona,
lähellä taivasta, pian löytyy rukous huulilta.
Hauska vanhus, joskus oli hyvillä 
mielin, kertoi tarinoita.
Nyt katsoo vain tyhjyyteen,
ei halua syödä, vain vesi 
on hyvää nyt .
Elämän vettä kun saisi juodakseen 
raikasta lähdevettä, se olisi jotain.
Hän katsoo vain tyhjyyteen,
lähellä taivas,
siellä on myös enkeleitä
pyhyyden valtakunnassa
Selite: 
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
 





Kommentit
todella kaunis herkkä runo, runo joka ei jätä kylmäksi, kuinka kerrotkaan, realistisin rehellisin sanoin, elämästä ja tuosta tyhjyydestä, jossa kuitenkin hänellä on Taivas, olen miltei kyynelsilmin luettuani
Tämä on todella kaunis runo. Me jokainen vanhenemme, olemme käymässä täällä.
Siunaavin ajatuksin ystäväsi Valde
..niin matkakin päättää on kurjakin niin,
jos kesken vain tarinains' on jäänytkin siin - sit' ulos ei saata niin sanoiksi luoda,
jos tilkasta maljan vois elonkin juoda -
sit' kaik' sisin palostaan lauluksi nousis',
mut' sanainsa salat hän kertookkin voisi - siel' peril' kun ystävät kaik' pieni kohtaa
ja ilo taas syömmestään kirkkaana hohtaa...
Sivut