kirjoitan
kirjettä nua
sinulle... i
paperi palaa s
p
o n
r a
o t
k s
s a
i k
sanani leijailevat a
luoksesi. . . . r
....•´¨*•.¸¸.**:*:*:*:.•*¨`•*-*;*::*;;;**
.....•´¨*•.¸*. * «•´¨*•.¸*. *
¨*•.¸* ;*;*Pikkuaurinko***
*.*.*. elämäni taivaalla* : *:*
*:*:* sinä ystävä ;*;*;*
*:*:*:*;`* *.¸¸.•
....•´¨*•.¸¸.* ¸.•*¨`•*
Valoisaa syksyä runoystävilleni!
yön
hetkinä
lauluni täyttää
unesi vajaat lokerot
laulan
haaveen ihanaa
sisäistä hymyä
riemua vailla
järjen hiventä
suloisen heikkouden
keveintä ihmettä
heräävän tiedon
herkkää ääntä
rakastuneen sielun
syvintä huokausta
sykkivän sydämeni
sinun uneesi
ja kun aamulla heräät
niin muistat
Kommentit
Kaunis, pirteä runo.
Kukapa ei tahtos olla tuommosen seireenin laolun kohteena.
kokonaisuudessaan tämä nukuttaaa kuin lasta äidillisesti...
tuo aaamu, jona muistaa vielä isona on.
Sivut