KOTIKONTU

Runoilija artojohannes

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes kuva
mies
Julkaistu:
927
Liittynyt: 3.11.2005
Viimeksi paikalla: 4.5.2025 15:57

Asuinpaikka: Hämeenlinna
Syntymäpäivä:
29.8.1945

 
 
"... ja sanotusta ilmenee myös: runoilijan tehtävä ei ole kuvata tapahtunutta, vaan sitä mikä saattaisi tapahtua, sitä mikä on todennäköistä ja välttämätöntä.  Runous on siitä syystä filosofisempaa ja vakavampaa kuin historia; sen kohteena on yleiset totuudet, kun sitä vastoin historia käsittelee yksityistapauksia..."

(Aristoteles: Runousoppi)


 
 

 

 


Tästä en tiennyt.
Jouduin tänne sattumalta.


Sakean puuston takaa
välkehti vesi,
pieni nimetön metsälampi
salometsän sydämessä.


Jokin muisto kaukaa lapsuudestani
heijastui sen pinnalla,
ensin selkeä, kuin juuri koettu hetki,
lainehtii hetken pinnalla,
muuttuu toiseksi,
kun sitä yritän tavoittaa,
häviää pinnan alle.


Sädehtivä aurinko sokaisi.
Joutsenpari palasi matkaltaan,
laskeutui,
lipuen kohti vastarantaa
toisilleen nyökytellen:

Tässä se on,
johon matkan takaa
taas palasimme,
pehmeä turvepeti,
vaha pesäpaikka,
kotikontu.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hyvä fiilis, pidin, pidin ilmaisusta. 

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot