Hiljaa, hievahtamatta
katselen pilvilauttojen
hidasta lipumista
taivaankannella.
Kuin varkain
ajatukseni,
kaiken tämän
väsymyksenkin
keskeltä,
lipuvat sinuun.
Siihen miltä
Sinun kosketuksesi
tuntui ihollani.
Siihen miten
sanasi hivelivät
pintaani.
Ja tietysti,
lopulta,
myös siihen, että
sinun valtakuntasi
on siellä,
minne edes minun
pilvilinnani eivät yllä.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kaunis ja sisältörikas runo...huipentuu
loppua kohden...tykkäsin.
Sivut