Tyhjässä asunnossani
kävelen edestakaisin
edes huomaamatta sitä.
Kävelen
ja
kävelen.
Etsien tarkoitusta elämälleni.
Etsien tarkoitusta tuskalleni.
Etsien pakotietä
pois tästä kaikesta.
Askeleeni päätyvät
umpikujaan
tyhjyyteen
yksinäisyyteen
Sinuun...
Selite:
vanha runo, joka taas ajankohtainen..
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
"edes huomaamatta sitä."
jos olisin omassa asunnossani yksin, se ahdistaisi. jos olisi yksin ihmisten keskellä, se ahdistaisi vielä enemmän. olen vaikea ihminen, milloinkaan ei ole hyvä. no niin jälleen kerran sait minut avaamaan itseäni. näiden lukeminen tekee hyvää sielulle.
Pidän tästä runosta.
Tämä on runo, joka on aina ajankohtainen jollekin, juuri nyt minulle muun muassa.
Täällä mä palloilen muutamien viherkasvien seurassa, huutaen haloota tyhjyyteen, joka kaikuna vastaa.
Sivut