Viipyykö kosketus
kipinöinä pinnalla
heijastuksina okahaarakkeiden
tuolla puolen
sielun sopukan
perimmäisellä laidalla.
Kihelmöikö katse
harsona kylkiluilla
väreileekö
kuin siivensulkia uumalla
kastepisaran viileinä väreinä.
Tuoksu lounatuulen
vie järjettömyyden
luokse kuvituksen
maalaaman aamuruskon
pellonoraan arkaan vehreyteen
hiirenkorvan haurauteen.
Anna ihosi tuntea
mielesi vaeltaa
tunne tuskani
kuin sinun sielussasi
ja kosketa.
Palaa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



Kommentit
kysymyksinä, vaihtoehtoja viskelee odotta-valle/ville luki-jalle/joille.
Herkkää vahvaa tunnetta runo valaa ja lopussa palaa.
pidin todella paljon
Sivut