Sanot, että olemme
jumiutuneet.
Kerrankin, kun minä
olisin seesteinen
paikoillani.
Ei sekään
ole hyvä.
Kylmä viima
puhaltaa porstuassa
liian syvälle sieluuni.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
eilen
Runoilija rimpsenssa
♥
nainen
Julkaistu:
837
Liittynyt: 7.3.2005
Viimeksi paikalla: 20.10.2026 12:14
Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
15.2.1978
Runoa ei tarvitse osata lukea, se pitää tuntea.
Suosittelen:
Käyttäjän kaikki runot
Sivut
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- …
- seuraava ›
- viimeinen »
Kommentit
Kun tietäisikin mikä olisi aina oikein.. kylmyys liian syvällä.. Hieno runo vaikka niin "kylmä"..
pidin tästä:)
Elävästi tunnettavaa suhteen ristiriitaisuutta vähin sanoin - hienoa tunteen kieltä.
niin, todellakin, on hassua että juurikaan emme tavoita samaa taajuutta sen toisen kanssa, hieno runo, eilen, tässä on paljon tunnetta tunnelmaa, mielikuvia jotka kuljettaa maalle sinne kylmään porstuaan, pidin paljon
Sivut