Jos kasvatat naisesta soturin
Luot pedon maailmaan
Tunteiden myrskyissä ei tunneta
Oikeaa vihollistakaan
Naisen aseita ovat
rakkaus ja hillitön kaipuu,
sinne syvimpään eivät yllä
miekka, keihäs tai taikuus
Kuka pelastaa urhean soturin
Kun jäljellä ei ole enää elämää,
Pois kaikki on tuhottu
Ei seiso ritaria ainutta yhtäkään
On aseet vihdoinkin murrettu
Sydän, rakkaus ja toivo.
Vaan yksinäisenä sankari
Elää onnellisena, voiko?
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
