Maailma kulkee omia teitään,
istun huoneessani
huoli kasvoillani,
entä jos en ole valmis,
entä jos murrun ja katoan,
joku murtaa hiljaa kuortani,
vahvat kädet kiertyvät turvana ympärilleni,
mutta olenko valmis?
Ääni korvillani lupaa rakastaa,
sisimpäni haluaa sitä uskoa,
mutta järki estää,
entä jos kaikki katoaa,
entä jos ääni oli kuvitelmaa,
hiljaa ääni suostuttelee,
sieluni ei kauaa pysty vastustelemaan,
mutta olenko valmis?
Viimein näen katseen,
järkeni rauhoittuu,
sydämeni sulaa tuntemaan,
entä jos on niin häilyvää,
entä jos on vain taakka elämässä,
ainut mikä on tärkeää,
turvalliset kädet ympärillä,
mutta olen valmis!
Selite:
Järjellä ajattelevan ihmisen ajatuksia rakkaudesta.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi