kattopaneeli tihkuu silmiäni
peikonlehti haarautuu pelotta -
sille talvi on läpihuutojuttu
nöyristelemättä se tyytyy siihen valoon
joka sille suodaan
Äänettömät sekunnit punovat
tylsyydestä herkkää
olen turvassa tänään ihokarvoiltani
kylmä ei tarkoita haaveideni äkkikuolemaa
vaan sikeitä unia
Syntymäni riittää minulle
kuten torkkupeitto, sauna ja moni muu
asia, joka on säilynyt muistoissani - ja aikeet, jotka voin vielä toteuttaa
Rauha karsii runsautta, välttämätön jää,
se, että saan sanoa: rakastan
Ei ole vielä pajunkissojen aika
taivas kiusaa ja painaa pilvensä kiinni maantiehen, pellon kynittyihin hiuksiin ja
saven arpiin
tuulen kieli on raskas
loikoilen kyljelläni - aion opettaa sille miten suudellaan - ehkä muutkin tietävät olla hermoilematta
vaikka elämän tuntuu olevan vain
pari ohikiitävää hymyä ja miltei päättymätön
kavalkadi erilaisia irvistyksiä
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Sivut