Jätetty

En haluaisi loukata sinua,
mutta minun on pakko.
En pysty enää pidättelemään itseäni,
en tiedä mikä minuun menee.

Huudan, karjun ja haukun,
annathan minulle anteeksi.
Anna minulle taas anteeksi,
kun palaan itseeni ?

Milloin opin,
että sinullakin on tunteet.
Vaikka takoisin sitä miten päähäni,
saisin vain tuhkaa.

Lasin sirpaleet,
ikkunasta päälleni lentää.
Kaikki vihaavat minua,
minulla ei ole enää mitään.

Yksin sateessa kävelen,
ystävää etsien.
Takkini jäi eteiseen,
haluan kastua.

Märkänä kadulla astelen,
kaikki mua tuijottaa, nauraa.
En jaksa välittää,
haluan kuolla.

Minua pyydetään lähtemään,
häipymään, katoamaan.
Mielelläni sen tekisin,
jos täällä ei olisi häntä.

Viimeisen kerran heihin vilkaisen,
huokaisen, tähän tämä jää.
Käännän heille selän,
kaadun maahan kuin lyötynä.

Parempi mulla nyt kai olisi,
olisi poissa muiden edestä.
Nyt se olisi tapahtunut;
Kuolema minut korjannut.