Rakas Elokuu,
kuljin iltojesi ohi liian nopeasti.
Katselin sinua sairaalan ikkunasta tuntematta kipua,
mitä syksyiset puut ja kaikki ympärilläni.
En tehnyt yhtään hiekkakakkua, pominut yhtään marjaa,
katsellut iltatähtiesi haikeaa tuiketta nurmikolla.
En tarttunut ojennettuun käteen, istunut pihakeinuun
haaveilemaan lapsuudesta, rakkaudesta.
Sinun tähtesi tekivät jokaisesta illasta niin surullisen,
muistutit jälleen kuolemasta;
niin helposti sait rakastumaan itseesi, vailla taka-ajatuksia.
Mutta vielä minä palaan, niin kuin sinäkin.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kauniin haikeaa.