joskus muinoin

kirkkoreki, rekivälly
kello helistää
non-digital
syvässä hangessa kulku-urat

sudet ulvovat taaempana
kuin aisakellon helinää säestäen

isännällä ohjakset
emännällä sylissä vastasyntynyt
takapenkillä 3 keskenkasvuista 

kunnanlääkärille menossa koko kööri
on äidillä outo aistimus sydänalassa
kuin painaisi näkymätön käsi rintalastaa
kamferintipatkaan eivät auttaneet
eikä tilkkanen paloviinaa

huoli on syvä isännälläkin
äiti painaa lasta rinnuksilleen lujaa
kunnanlääkärin pihalla rekilasti puretaan
tutkitutetaan ja hutkitutetaan emännän vaivat

ei vakavaa, vain närästystä, rinnanpoltetta
vähemmän läskiä, silavaa ja korviketta
sanoo tohtori ja toivottaa lapsia myöhemmin
tervetulleiks rokotuksia ottamaan

paluumatkalle pakataan reki täyteen taas
isäntä seisten hevosta ohjastaa
lapset nauraen isäänsä kannustaa

emäntä helpotuksesta vällyn alla huokaisee
ja kädessään ehkäisyvälinepakettia
- lahjaa tohtorilta - pitelee
sivelee toisella hellästi hiljan syntynyttä lasta

sudet taustalla ovat hiljenneet