Vapautan
kirjain kirjaimelta
ihmisnaaraan
sisältäni
raadollisuudestani
ammennan
ihmisyyteni
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Rakkausruno
sykkii voimalla ulos
kynänkärjestä
muste valuu
Rakastan Sinua
Vapautan
kirjain kirjaimelta
ihmisnaaraan
sisältäni
raadollisuudestani
ammennan
ihmisyyteni
Runoilija | Runon nimi | Luontipäivä | Kommentteja | Kategoria |
---|---|---|---|---|
Lovetar | Tyhjyys | 22.1.2010 | 7 | Runo |
Lovetar | Elekieli | 22.1.2010 | 1 | Runo |
Lovetar | Torilla kello 5.40 - 5.45 | 22.1.2010 | 2 | Runo |
Lovetar | Valo | 22.1.2010 | 1 | Runo |
Lovetar | Runous | 21.1.2010 | 21 | Runo |
Kommentit
Tässähän on rajusti latausta. Vähän on erikoinen, mutta juuri sinua parhaimmillaan.
..ihmisnaaraan
sisältäni..
Hieno ilmaisu.
Jatkoa voi kyllä aprikoida raadollisuuden pohjalta
itse kukin. Saas nähdä mitä on tulossa.
Pidin tästä rajusta rykäisystä.
Runon paradoksi pistää ajattelemaan. Todella hyvä runo!
Hieno, vahva runo
Vhvaa on textisi! Mahtava runo!
Rajun kaunista,hieno,pidän.
Hieno. Sen suuntaista toimintaa tässä varmaan monellakin, kenellä raadollisemmin, kenellä raadoitta ;)
näin se juuri menee. hienoa tulkintaa.
Ja näin syntyy aidon elämän lisäksi taide! Olet ytimessä!
Runoilijageeni? Vallaton ajatus. Ja runo, alastomuudessaan, oivalluksellisuudessaan, mahtava!
lukijan mielikuvitus kurottautuu uusin sfääreihin.. ;) tiukka runo
Sieltä kai se jostakin täytyy löytää, ihmisyys, joka kuitenkin aina on raadollista enemmän tai vähemmän. Kirjoittamalla voi vaikka nousta kukkaan kun saa sisältään pois niin paljon sellaistakin, mikä haittaa. Kylläpä nyt innostunkin runostasi!
Näin on varmaan paras, rohkeasti vaan alkulähteelle :) Mainio runo.
Sivut