Muistan sen päivän kuin eilisen.
Kävelimme pimeitä katuja pitkin.
Juttelimme ja nauroimme yömyöhään kuin kaksi pientä lasta juuri kohdanneina.
Silmäsi sädehtivät ja huulesi levisivät suureen hymyyn, kun minut näit.
Nostit minut ilmaan ja kuiskasit korvaani sanat,
jotka mielestäni eivät tule poistumaan.
Halusit sisällyttää minut elämäsi kappaleeseen.
Nyt tässä vierekkäin istuen, mietin näitä lupauksia.
Kuinka paljon olet tuonut elämääni sisältöä.
Kuinka paljon sinua ikävöinkään, vaikka olet siinä vieressäni.
Kuinka pian joudun taas lähtemään luotasi omaan elämääni.
Voi kuinka haluaisinkaan sovittaa elämämme sävelet yhteen kappaleeseen... mutta sinä haluat tehdä vielä monta uutta säveltä lisää...
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
